Maanantaina Nooran saapuessa kotiin löysi hän Marin sängyssä super kuumeisena ja ilmeisen kipuilevana. Samantien soitto Tonylle ja lähdettiin viemään Mari sairaalaan. Ystävämme Lina tuli mukaan. Suuri kiitos siis Tonylle ja LInalle avusta. Ajateltiin ensin, että kyseessä on malaria, mutta monen raskaan, pitkän tunnin jälkeen sairaalassa selvisi, että kyseessä on vaikea munuaistulehdus. Sairaala oli melkoinen tuskien taival. Marille jo pelkästään suurten kipujen takia, Nooralle hirveän säädön ja huolen vuoksi. Mari joutui odottamaan ja odottamaan, että jotakin tapahtuu ja Nooraa pompoteltiin tiskiltä tiskille maksamaan maksuja ja hakemaan lääkkeitä. Kun vihdoin kuuden tunnin jälkeen päästiin sairaalasta pois, 10 kilometrin matkaan meni ruuhkan takia 2 tuntia rankkasateen vuoksi. Mari sai lääkityksen, joka pistettiin kanyylin kauttaa kämmenestä suoneen. Tämä operaatio tapahtui viitenä päivänä putkeen, eikä suinkaan ollut kivuton. Huoli alkoi hälvetä muutaman päivän jälkeen, kun lääke alkoi vihdoin tehdä tehtäviään. Perjantaina huoli ja tunteet nousi pintaan Nooralle läheisen ihmisen ollessa Suomessa vaikeassa sydänleikkauksessa. Ei ole helppoa olla tuhansien kilometren päässä, kun haluaisi olla auttamassa itselle rakkaita ihmisiä Suomessa. Nyt kuitenkin kaikki potilaat voivat kutakuinkin hyvin ja voimme jälleen iloita siitä, että molemmat ovat hengissä. Mari sai suru-uutisen Suomesta, hänen mummon sielu siirtyi täältä ikuisuuteen. Jaksamista omaisille.
Halaus kaikille, voikaa hyvin ja iloitkaa pienistä asioita. Niitä on kuitenkin elämässä paljon.
On Monday when Noora came back home, she found Mari laying in bed with really high fever and obviously quite sick. A call to Tony and we were off to the hospital with our friend Lina. We thought it was malaria… The hospital was quite an ordeal. Mari was in serious pain, and Noora was worrying and running around paying bills. Mari had to wait and wait for something to happen, and finally after 6 exhausting hours we found out that it was a serious kidney infection. While we were waiting at the hospital it started raining cats and dogs, and when it rains that much you know the traffic is going to be another ordeal. It took us 2 hours to drive 10 km! Mari had to take antibiotics thru cannula straight to the vein for 5 days in row. And after few days she started to feel better. Big thanks goes to Tony and Lina for helping Mari.
On friday we both were worrying again because Noora's family member had a heart surgery in Finland. It's not easy to be thousands of kilometers away from your loved ones when something is wrong or something happens. You wish you had a teleport like in Star trek. Now all the patients are doing quite good and we can be happy that both of them are alive. Mari got sad news from Finland two weeks ago when her grandmother passed away. Caring thoughts from UG for the whole family.
Huggies to all, be well and enjoy the smallest things in life.
Don't worry, Noora, täällä kaikki jo paremmin. Potilas oli jo oma tuttu itsensä tänään. Ja potilaan lähin omainen huojentunut ja reipas.
VastaaPoistaKummipoika otti tilanteesta kaiken irti; on leikkinyt livenä kylpylässä delfiiniä ja katsellut oikeita sellaisia katsomossa.
T. Oton äippä
Hyvä,että molemmat potilaat voivat jo paremmin :-)
VastaaPoistaOn hienoa,että on huolehtivia; välittäviä ystäviä ja läheisiä lähellä silloin kun niitä tarvitaan !
Ja upealta kuullosti toi teidän Juhannus ; wau !
(vaikka kommentit olikin vähissä siitä ??!!)
Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne vielä nämä loppuvkot ja muistakaa Ugandan Presidentin sanat !!!
Marille voimahali ja Noora ; ne toiset päivitykset saattaa olla vähän sinne päin ...ainakin aluksi :-)
Täällä lämmintä ; aurinkoista ja Pomo illalla Stadikalla !
Täti
Kunhan nyt ette kumpikaan sitä ebolaa sieltä saa ja tulette ehjänä kotiin. Molemmille potilaille lämpimiä ja parantavia ajatuksia kovasti. Nauttikaa vielä viime hetkistä siellä :)
VastaaPoistaMirkku
Sydänpotilas huomenna kotiin ja voi päivä päivältä paremmin ja kantaa jo huolta sieltä kuuluvista uutisista. Toivottavasti siellä Mari voi jo hyvin.
VastaaPoistaNyt mä vaan toivon, että elokuun loppu tulee nopeesti ja saan teidät Suomeen, mustikat, mansikat ja kantterellit odottaa:)
-ä-
Hyvä että lääkitys löytyi ajoissa, munuaistulehdus ei ole leikin asia ... oiskokohan se Juhannuksen uima-allas ollut syynä?
VastaaPoistaTäällä marjareissuja tehdään ja loma lähenee loppuaan. Onneksi ei vielä ole hirvikärpäsistä ollut harmia. TV:ssä oli juuri uutista luteista , Suomessakin jo 1000 asuntoa niiden vuoksi on tarpeen myrkytellä. Toivottelemme mukavia loppuviikkoja teille.
S ja S