perjantai 30. maaliskuuta 2012

Nove Blue Sky

Minkä värinen on taivas? SIninen. Tätä ollaan nyt pari viikkoa opetettu hymyssä suin yhdelle koulun oppilaalle muutama viikko. Olemme myös pitäneet liikuntatunteja tytöille, kokanneet, askarrelleet, opettaneet matematiikkaa ja tietokonejuttuja. Koulu, jossa työskennellään on nimeltään Nove Blue Sky. Talossa asustaa 12 nuorta (13-30 vuotiasta), jotka käy samassa talossa koulua ja on aina kaksi kuukautta kerrallaan. Joka kolmas kuukausi nuorilla on kotiloma. Yksi opettaja, 35-vuotias mies, asuu myös talossa ja on omistautunut työllensä täysin. Nuorilla on erilaisia kognitiivisia haasteita. Diagnooseja olemme koittaneet kysellä, mutta vastaukset on hieman laveita. Käsittääksemme kuitenkin Suomen mittapuussa suurimmalla osalla on kehitysvamma, ainakin toiminnasta päätellen (Noora tietty tehnyt jo monta diagnoosia, haha :). 

Nuoret tekee paljon päivänaskareita itse, kuten siivoaa, tekee ruokaa, ruokkii eläimiä (pari vuohta, ankkoja ja kaneja on pihakarsinassa). Veden nuoret hakee läheiseltä lähteeltä. Resurssit koululla on varmasti Ugandalaisittain melko hyvät (?), koska nuorten vanhemmat on koulun rahanlähde. Osa on kuitenkin orpoja, joten rahatulot ei kuitenkaan päätä huimaa. Opetus tapahtuu jokaisen kyvyt huomioiden, mutta toki yhden opettajan ja muutaman vapaaehtoisen voimin ei kaikkien tarpeita pysty aina huomioimaan. Materiaaleja ei käytetä/tuhlailla kovinkaan suuria määriä ja usein tunneilla yksi tekee kerrallaan muiden seuratessa vierestä, koska kaikille ei riitä välineitä. Välillä mielikuvitus meinaa loppua kesken, koska materiaalia ei ole lähellekään siinä määrin kuin Suomessa. Opetustyyli on myös aika erilainen verraten siihen, mihin me olemme tottuneet. Me jaksamme tuulettaa ja antaa positiivista palautetta joka kerta, kun nuoret onnistuu jossakin. Paikalliset vapaaehtoset (3 nuorta miestä) sen sijaan jaksaa ihmetellä meidän intoa. 

Aloitimme kaksi projektia nuorten kanssa. Toisen tarkoitus on antaa nuorille positiivisia ajatuksia itsestään voimauttavan valokuvauksen kautta. Kuvaushetket olivat hienoja kohtaamisia. Toisen projektin tavoite on kerätä kierrätysmateriaaleista valmistetuista jääkaappimagneeteista rahaa koulun uutta rakennusta varten. Varainkeruuprojektiin tulemme tarvitsemaan teidän apua, toivottavasti moni innostuu mukaan. Omistamme projektin edettyä oman blogikirjoituksen asialle, jotta saatte tietää enemmän. 

Joka päivä saamme käsittämätön määrän hymyjä ja kiitosta siitä, että olemme tulleet taas töihin. Yksi oppilaista totesi päivän jälkeen: "You make us happy!" Noista hymyistä ja kommenteista kerää voimia jokaiseen työpäivään. 

What is the color of the sky? It's blue. We been trying to teach this for past couple of weeks for one of our young students at our school. Also gymnastic for girls, cooking lessons, crafting, teaching math and computer skills. School is called Nove Blue Sky. It's kind of a boarding school but looks like a regular house. There is 12 students, from age 13-30. They all live there 2 months at a time, and every third month they have a family vacation. At school there is only one teacher, 35 year old man who lives with them, and is extremely dedicated to his work. Kids have different kind of cognitive challenges. We've been asking for diagnoses but got pretty vague answers. Tho we believe, thru finnish standards, most of the kids have a mental disability. After 4 weeks, guess how many diagnoses Noora has made already!?

The kids do their own chores, like cleaning, cooking, feeding the animals (3 goats, ducks and rabbits). Water they have to carry from the well near by. The school have better resources than generally in Uganda (?) but mainly because of the parents. Few of them are orphans so donations are not that much. Every one in the school is unique in the their own way, so the teaching is individualized. But with only one teacher and few volunteers you can't consider everybody's needs all the time. You can't waste any material, and when in class, one does and others pay attention. Sometimes we are running out of imagination because you just can't use/waste material like we do in Finland. Teaching method is also very different comparing to what we are used to. We always cheer and give positive feedback if the kids did well, and our local volunteers (3 young guys) keeps on wondering our enthusiasm.

We started 2 project with the kids. The other one gives positive thoughts about them selves thru empowering photographing. And have to say the sessions with them has been great. The second project is all about collecting funds for building a new school, which they already started to built. We are making (..kids are making) fridge magnets from recycled materials. We need your help too. We're going to make an update just for this one. Soon you will know more.

Every day we get so many smiles, and thanks that we came to work in the morning. One of the students said after a school day: "You make us happy!". With those smiles and comments, we collect energy for the next day.

Koululounaan jako, serving lunch.

 Koulupiha, school yard. 

Aamutiskien pesu, doing the dishes. 

Douglas ja Sam korkkiprojektin alkumetreillä. 
Dounglas and Sam starting magnets project.   


Se yksi ja ainut luokkahuone. The one and only classroom.  



 Tästä tulette kuulemaan. You'll hear about this later. 

7 kommenttia:

  1. Ihanaa, ootte huippuja! Olen kiinnostunut tosta magneettihommasta :)

    VastaaPoista
  2. Oon aivan liikkis täällä. Tytöt teette upeeta työtä siellä! Hienoja projekteja! <3

    VastaaPoista
  3. Tosi hienoa; säilyttäkää toi asenne ja ilo:)Sitä ei ymmärrä eikä muista kaiken saatavuuden ja turhankin tavaramäärän keskellä miten vähälläkin voi tulla toimeen ja tehdä iloa!!
    T

    VastaaPoista
  4. Onko teillä paikallinen nettitikku, onko minkä hintaista? :) Mietin että kannattaako mennä nettikahvilaan vai hommata tikku...

    VastaaPoista
  5. Joo projekti etenee loistavasti ja ollaan myös innoissaan. Tänän nuoret maalas korkkeja ja voi veljet niistä tuli hienoja. Kun saadaan eka satsi valmiiksi, kerrotaan teille enemmän aiheesta.

    Nanna: meillä on tikku. Maksaa 99 000 hankkia ja nettiajan lataaminen ollaan suoritettu 45000:lla, jolla pärjätään joku kuukausi. Kahvila on halpa, mutta vaatii enemmän säätö kuvien yms. suhteen. Lisäks jos sähköt menee (kuten on mennyt aika usein), kahvilassa ei voi mennä netiin.

    VastaaPoista
  6. Ajattelinkin että kaipaan jo kertomusta lapsista ja työn tekemisestä. Voimauttava kuvaus kuulostaa mahtavalta, voitte sitten olla yhteydessä Miina Savolaiseen ja myydä tuotoksenne ja siitä saada rahallista tuottoa projektiinne! Magneetit kuulostaa myös hyvältä! Tarvitsetteko materiaalia sinne, mitähän lie maksaisi pakettien lähetys..:)

    Täällä kotomaalla talvi vaan jatkaa jatkumistaan ja nytkin lunta tupruttaa ja pakkasta on -6. Eli kevät on ottanut hatkat. Me ollaan oltu lomalla viime perjantaista asti ja eilen kunnianhimoisen listan kanssa lähdimme toteuttamaan hoitamattomia asioita, kuten auton osto. Voin kertoa että kun olimme päivän paahtaneet uhmaikäisen kanssa niin illalla oltiin aika puhki ja suunniteltiin jo että viedään lapsi tarhaan ja jatketaan lomailua kahdestaan:/ Tänään on otettava rauhallisemmin!

    Mirkku

    VastaaPoista
  7. Moi Mari !!!

    Terveiset täältä keväisestä Suomesta. Sain äidiltäsi tän sun blogin osoitteen ja ajattelimme heti kirjoittaa sinulle. Mitä sinulle kuuluu? Työ siellä on varmaan raskasta, mutta arvokasta. Paiskaa joskun viestiä tännekinpäin T Hannu,Sirpa ja Riikka sekä koiruudet

    VastaaPoista